Kurkistus edellisiin kuntavaaleihin 2017! Tälle sivulle listasin silloin tärkeimpiä teemojani satunnaisessa järjestyksessä. Eivät teemat niin paljoa ole muuttuneet. Joitain asioita on kuitenkin saatu neljän vuoden aikana parannettua. Alla teksti alkuperäisenä.

 

Kaupunkiympäristö, ihminen ja luonto – kaupunki kuuluu kaikille!

Kohtaamiset: Meidän on saatava olla ylpeitä Vantaastamme. Aikana, jolloin eri ihmisryhmien väliset kuilut tuntuvat kasvavan, vaihtoehtoiset totuudet valtaavat alaa nostaen vihapuhetta ja epäluuloa ja monet ajetaan ahtaalle valtion säästöjen ja leikkausten kanssa, pitää tukea yhteisöllisyyttä tukevaa toimintaa eri-ikäisille ja kattavasti kaikille alueille. Näin saavutettavat edut, mm. elämänlaadun paraneminen ja ympäristöstä välittäminen, ovat kustannuksiinsa verrattuna suuria ja torjuvat monia ongelmia. Tällä hetkellä monelle alueelle kaivataan helposti saavutettavia kohtaamispaikkoja ja yhteistiloja. Hyvillä asukastiloilla ja -toiminnalla luodaan mahdollisuuksia eri väestöryhmien kohtaamiselle ja keskinäiselle, positiiviselle vuorovaikutukselle. Nuorisotiloja erityisesti kaivattiin lisää jo omassa nuoruudessani 1980-luvulla ja kaivataan edelleen.

Kaavoitus ja asuminen: Kaupunkisuunnittelussa on joka vaiheessa turvattava viihtyisän, ekologisen, turvallisen, tasa-arvoisen ja esteettömän ympäristön syntyminen. Kaavoituksessa pitää katsoa kokonaisuutta myös energiankäytön kannalta: esimerkiksi aurinkoenergian hyödyntäminen on verrattomasti helpompaa kun se otetaan huomioon jo ajoissa, ei vasta sitten kun rakennukset ovat valmiita. On otettava käyttöön pysyvästi viherkerroin, jolla taataan tarpeeksi vihreää myös tiiviimmin rakennettuihin kaupunginosiin. Tiivis ei saa koskaan olla sama kuin ahdas tai epäviihtyisä.

Hyvä vihreä kaupunki tarjoaa asukkaille monenlaisia mahdollisuuksia asumiseen. Ikääntyneille kehitetään hyviä yhteisöllisen asumisen muotoja (itsekin haluan vuosien vieriessä ilman muuta asua niin). Pidän uusia miniasuntokokeiluja myös tervetulleina innovaatioina. Kaupungissa on tarjolla edullisia vuokra-asuntoja, ja erilaisia asumismuotoja kaavoitetaan lähelle toisiaan. Hyvät uudet alueet kaavoitetaan valmiiden, toimivien joukkoliikenneyhteyksien varrelle tai luodaan uudet yhteydet. Luodaan jäntevää kaupunkia hyvin suunniteltuine viheralueineen ja kaikille avoimine lähiliikuntapaikkoineen. Jokainen kilometri, jonka lasta päivähoitoon vievä vanhempi, seniorijumppaan lähtevä ikääntynyt tai futistreeneihin kiirehtivä teini voi kulkea kävellen tai pyörällä – verrattuna kuljetuksiin autolla – on kotiinpäin sekä kaupunkikuvan, terveysvaikutusten että kaupungin hiilijalanjäljen ja ilmastovaikutusten vuoksi.

Lähiluonto: Lupaan tehdä parhaani sen eteen, että Vantaa säilyy vihreänä kaupunkina, jossa jokaisella on suhteellisen lyhyt matka lähimpään puistoon tai metsään. Tarvitsemme sekä hoidettuja että luonnontilaisia viheralueita: jätetään kaupunkiin tilaa myös ötököille, siileille, purojen taimenille ja metsien puille. Taskupuistoja tiiviiseen kaupunkirakenteeseen, pururatoja, perhosniittyjä, viherkattoja ja –seiniä, paikkoja leijan lennätykselle. Monissa tutkimuksissa on todettu, että luonnonympäristö vaikuttaa positiivisesti henkiseen ja fyysiseen terveyteen.  Ihminen on rakennettu olemaan luonnossa. Ihmisten suosikkipaikathan ovat aina luontokohteita tai sellaisia joissa on muuten paljon vihreää, eikö vain?

Historian arvostaminen: Eri ikäiset rakennukset sopivat yhteen ja tekevät hyvän kaupunkikuvan siinä kuin eri ikäiset ihmisetkin kuuluvat kaupunkiin.

Kulttuuria ja urheilua: Eri-ikäisille ihmisille järjestetään tilaa luontevalle liikkumiselle ja sille määrätietoisemmallekin liikuntaharrastukselle. Ihmiset tarvitsevat myös taidetta, tanssia, hauskoja tapahtumia, leikkiä ja ilmaa ajatusten hengittää. Kulttuuripalveluista on jo säästetty mitä säästettävissä on. Kulttuuri ovat osa ihmisyyttä ja yhteisöllisyyden luoja, ja se on nähtävä myös ennaltaehkäisevänä palveluna, mikä tuo säästöjä toisaalla. Hyvä kaupunki tuottaa kaikille avoimia tapahtumia lähelle ihmistä ja luo alueille matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja ja ilmaisia tiloja.

Koulutus on avain tasa-arvoiseen hyvinvointiin.

Kehitys, missä rahalla saa enemmän ja parempaa koulutusta ja päivähoitoa, on huolestuttava. Jokaisen tasa-arvoinen oikeus laadukkaaseen koulutukseen on ollut suomalaisen yhteiskunnan suuri menestystarina. Se on myös tehokkain keino auttaa jokaista löytämään oma paikkansa yhteiskunnassa. Ja monista kasvatus- ja koulutusasioista päätetään kunnissa – siis ei ole ihan sama ketä tai mitä puoluetta äänestät!

Päivähoito: Kaikille lapsille on taattava laadukas päivähoito josta osa ajasta on maksutonta varhaiskasvatusta. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen on poistettava: se vaikuttaa suoraan työmahdollisuuksien vastaanottamiseen sekä työn tekemiseen täysipainoisesti ja täten tuloihin. Päivähoidon palveluiden tulisi sen sijaan olla joustavia, perheiden lähtökohdista rakennettuja ja lasten etua ajatellen – unohtamatta työntekijöiden, myös lasten tärkeiden aikuisten (!!), hyvinvointia. Kaupungin käsittelyyn tulevista asioista on tehtävä jatkossa lapsivaikutusten arviointi. Sen avulla päätösten lapsiin ja lapsiperheisiin kohdistuvat vaikutukset saadaan laajasti päättäjien tietoon ja mahdollisiin negatiivisiin vaikutuksiin voidaan varautua nykyistä paremmin.

Peruskoulu ja mitä sen jälkeen? Ei anneta kenenkään tippua peruskoulun jälkeen tyhjän päälle. Kaikille peruskoulun päättäville nuorille on löydyttävä paikka lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa. On esimerkiksi tosi tärkeää, että Vantaan ammattiopisto Varialle myönnettiin lisää rahoitusta syksyn budjettineuvotteluissa (Vihreiden aloitteesta). Ammatillisen koulutuksen puoli unohdetaan usein koulukeskustelussa. Verkko-opetuksen tai työharjoittelun lisääminen ei myöskään ole taikasana, jolla voidaan selvitä näistä säästöistä – sen näen joka päivä omalla työpaikallani.

On todella karhunpalvelus ihan kaikille unohtaa lapsi, nuori tai aikuinen ja muuttaa hänet asiakkaaksi, joita on palveltava ”tehokkaammin” kuin ennen. Lopputulos on eri asteiden koulupudokkaita ja turhautuneita, burn outissa kärvisteleviä opettajia.

Kaupungin on katsottava yli neljän vuoden kunnallisvaaliperiodin. Esimerkiksi lastensuojelun ja perusopetuksen säästöt tulevat moninkertaisina maksettavaksemme myöhemmin. Säästetään sitten jostain muusta, ei tästä.

 

Rakennamme terveellistä kaupunkia.

Työmaat: Ei kai kukaan halua rakentaa sairasta kaupunkia, rakentaa ja korjata väärin? Homehtuvia kouluja ja sisäilmaongelmissa kamppailevia virastoja? Silti näin pääsee käymään. Rakennusalan ongelmat ovat isot (toisaalta usein unohtuu että todella paljon tehdään hyvää ja laadukastakin) ja jäljet johtavat usein rakennustyön kokonaishallinnan puutteeseen, osaamattomuuteen uusien materiaalien ja tekniikoiden kanssa, ajan puutteeseen koska aika on rahaa ja työmaiden virheisiin sääsuojauksissa, kuivatuksissa ynnä muissa. Vantaa ei ole tässä yksin, mutta voisi olla edelläkävijä edes omien työmaidensa laadun valvonnassa. Kilpailutukset, jotka ajavat nopeisiin ratkaisuihin, ovat yhä edelleen ongelma jolle pitää tehdä jotain.

Puurakentaminen: Ihan oikeasti yksi hyvä ja oikea ratkaisu on rakentaminen järkevistä, tutuista materiaaleista. Rakennusten pitää koostua materiaaleista, jotka eivät ole yksinään tai muiden materiaalien kanssa haitallisia ympäristölle tai ihmisille. Esimerkiksi puusta. Muovipohjaisten yhdisteiden ja materiaalien käyttö on erittäin monen terveyshaitan oikea syy. (CLT ja LVL ovat kirjainyhdistelmiä, joita nykyaikaisessa puurakentamisessa paljon tarjotaan, mitä ne ovat: katso tästä!) Puurakentaminen pitääkin tuoda kaupungin kilpailutuksiin mukaan, ja ne loputkin valtuutetut, jotka pitävät kaikkea puurakentamista kesämökki- tai hirsimajaestetiikkana, voisivat hieman vaikka googlailla ja katsoa mitä rakennetaan muualla. Vaikka Saksassa tai Ruotsissa tai Pudasjärvellä. Tässä Puu-lehti 3/2016.

Sisäilma: Koulujen sisäilmaongelmat ovat nyt Vantaan ykköspuheenaiheita. Vaikka edelleen puuttuu tarkan tieteellisesti todennettu yhteys esimerkiksi homeen ja ihmisten saamien oireiden välillä, ovat ne silti totta eikä oireilevien ihmisten tilannetta saa vähätellä. Syyt sisäilmaongelmiin ovat pitkälti juuri rakentamisen ja korjauksien virheissä, ja toisaalta osaamattomuudessa ilmastoinnin mitoituksessa ja käytössä. Koulujen tilanne voidaan selvittää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suosittelemalla sisäilmakyselyllä, mikä maksaa itsensä takaisin saman tien. Kuntoraporteissa suosittamat korjaukset pitää pystyä myös toteuttamaan. Väistötiloja tarvitaan joka tapauksessa jotta koulujen käyttäjien altistuminen ei pitkity ja oireet pahene.

Ilmastonmuutos pahentaa juuri näitä rakentamisen ongelmia. Nollan kummallakin puolella sahaava lämpötila ja kosteuden lisääntyminen vaatii rakentajilta ja suunnittelijoilta koko ajan enemmän ja uutta osaamista.